Vuoto, päästö ja hallinta

tammikuu 15, 2009 at 9:29 am (Dialogi, Luonto, ympäristö, maisema, Politiikka, Yhteiskunta) ()

Eilen kirjoitin facebookiin, että yritän irtaantua  tietokoneen näppäimistä, joihin on jo kehittynyt addiktio. Mutta taas tuli jotakin mieleen, tai oikeastaan montakin asiaa… Kaikki , ketkä tuntevat minut tietävät, että ajatukseni pongahtelevat  ja teen kaikenlaisia, yllättäviäkin, liitoksia päässäni. Olen käyttänyt esimerkkinä tästä sitä, kun tuleva mieheni aikoinaan lukiossa valitti, että on tyhmää olla koulussa tällä tuulella, minä vain katselin puita ja totesin, etteihän täällä tuule. (Tilanteen tulkinta ja sanattomien viestien lukeminen ei oikein vielä silloin onnistunut, myöhemmin olen harrastanut sitä joskus liikaakin…)

Ihminenhän tuntee tarvetta sosiaaliseen viestintään ja keskusteluun. Se on Deweyn mukaan yksi lapsen perusviehtymyksistäkin. Blogin kirjoittamisen viehätys, verrattuna esim. vuodatukseen päiväkirjalle, piilee juuri siinä, että joku saattaa jopa lukea ajatuksiani. Päiväkirjathan tietty tietyssä iässä olivat erittäin salaisia ja jopa lukittuja. Salaista tietoahan on edelleenkin virallisemmalla taholla, esim. politiikassa  ja joskus sitä saattaa vuotaa tavallisen kansan tietoon. Tällaisen tiedon paljastuminen on iso juttu. Kannatan toisaalta päätöstenteon läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta kaipaan sitäkin aikaa, jolloin yksilöllä, jopa poliitikolla, oli myös yksityinen elämä. Minua ei ihan oikeasti kiinnosta (no, joo ehkä vähän) uuniperunat, tekstiviestit, kihlaukset, nuorikot…Enemmän kiinnostaisi, mitä mieltä poliitikot ovat oikeista vakavista kysymyksistä. Enkä tarkoita tällä sitä liirumlaarum ”on erittäin ikävää, huolestuttavaa…”löpinää. Selkeiden lausumien lisäksi ihan oikea toiminta tavoitteiden suuntaan olisi tosi upeeta! Mainio Pirkko Saisio muuten sivusi eilisessä Punaisen langan keskustelussa politiikan uskottavuutta. Onhan se muuten kummallista, että koko ajan mietitään, onko joku puolue uskottava, eikös lähtöajatus ole jo silloin, että se ei ole,vaan sen pitää tehdä jotakin temppuja näyttääkseen uskottavalta.

Nämä mun kirjoitukset ovat itselle selkeästi ”päästöjä”, siinä sivussa voi tietty vuotaakin jotain. Se asia, joka alunperin tuli mieleen päästöistä oli kyllä märehtijöiden metaanipäästöt, jotka ovat kuulema suuremmat kuin esim. siipikarjalla . Olisi siis ekologisempaa syödä kananlihaa kuin naudanlihaa. Mittasin oman ekologisen jalanjälkeni ja se on hirvittävän suuri. Ihmekös tuo: kotina vanha enimmäkseen öljylämmitteinen puukoulu, kaksi autoa käytössä (joista toisen päästöt varmasti rajatapauksia). Puolustuksen sanana kuitenkin oma kasvimaa, jota osittain lannotetaan omalla kompostilla ja jolla viljeltyjä perunoita suositaan ruokapöydässä. Mutta kyllähän tämä ekologisen, väistämättömän, katastrofin hillitseminen on kaaoksen hallintaa. En tiedä, saisiko ajatella niin, että ne lehmäparkojen päästöt ovat pienemmästä päästä kaikkiin muihin päästöihin verrattuna. Ja miten vähän aikaa sitten kaikki oli toisin. Tämänkin koulun opettajattarella oli oma lehmä ja koululla oma puutarha. Lapset kulkivat kouluun jalan. Nyt lapset kyyditään taxilla (pitkämatkalaiset) tai vanhempien autolla lyhyemmän matkan takaa, Puruveden muikku kuljetetaan Helsinkiin vakumiin pakattavaksi ja seuraavana päivänä takaisin koulukeittiöön… Onko järkeä?!

Ja kuinka hienoja asioita ovatkaan yhteyttäminen, kasvien soluhengitys ja  ravintoketju,  johon elollisen maatuminenkin  lopuksi kuuluu. Kuka käski mennä käpälöimään niin hienoa systeemiä?!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: