Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

huhtikuu 7, 2009 at 7:44 am (Aihekokonaisuudet, Ihminen, Kasvu, Kasvatus, Maailma, Tutkimus) (, )

On hienoa, että nämä kaksi ovat yhdessä parina saman aihekokonaisuuden sisällä. Kun ymmärtää, kuinka suomalaisen kulttuurin juuret ovat levittäytyneet jokaiseen ilmansuuntaan, on helpompi ymmärtää sekin, että me todella olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Vanhemmat sukupolvet on kasvatettu katekismuksen oppien mukaan lukkarin koulussa. Saksassa syntynyt luterilaisuus on näin antanut oman leimansa kansanluonteeseen. Ruotsin ja Venäjän vallan alla ollessamme olemme saaneet vaikutteita ruokakulttuuriimme kuten myös  suomen kieleen. Kultakauden taiteilijat sukkuloivat Keski-Euroopassa kuin kalat vedessä. Pohjoinen ilmasto on varmaan kasvattanut sitä suomalaista sisua. Tämän kaiken, ja paljon muutakin,  olemme sulattaneet suomalaisuudeksi kutsutuksi ”seokseksi”. Se on hyvä sekoitus, josta kannattaa olla ylpeä. Mutta se ei saa tehdä meistä ylimielisiä ja vihamielisiä muita ihmisiä kohtaan.

Sodan jälkeinen jälleenrakentaminen yhdisti Suomea ja kannusti puhaltamaan yhteen hiileen. Oli tärkeää nostaa Suomi maailman kartalle. Teollisuus kehittyi nopeammin kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Mutta oliko kehitys sittenkin jopa liian nopeaa? Onko meistä tullut vain teknisiä osaajia, joiden on helppoa hylätä nuori kulttuuriperintömme ja ns. sivistys? Monikulttuurisuuden hyväksyminen ei toisaalta tarkoita myöskään oman kulttuurin tai lakien hylkäämistä, vaan ”maassa maan tavalla”. Silti ihmisoikeuksien kunnioittaminen on kuitenkin se yhteinen ”laki” eri kansakuntien kesken. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että Suomi on jakautumassa kahteen leiriin ellei peräti hajoamassa useammaksikin kappaleeksi. 

Globaali talous vaikuttaa meihin kaikkiin ongelmineen. Se luo kansakunnille yhteisiä haasteita, mutta  mielestäni sen pitäisi myös kasvattaa vastuutamme toinen toisistamme maailmanlaajuisella tasolla. On varmasti helpompaa asetua puolustusasemiin omiin suomalaisiin bunkkereihin, mutta en usko, että se on hyvä ratkaisu. Jokaisen henkilökohtaisilla valinnoilla on merkitystä. Myönnän, että ajattelen kuin idealisti, mutta jos ajattelun lisäksi toimisimme kuin idealistit, maailma voisi olla parempi paikka elää. ” Ettekste tajuu: maailma on globaali, ettekste tajuu, siinä koko juttu…ja on niin helppo olla tekemättä mitään…. on niin monta tapaa matkustaa , mut aina sama määränpää…” laulaa  J. Karjalainen.

Tämä aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat opetussuunnitelmassa oma kulttuuri, kotiseutu, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset, kansainvälisyys ja tapakultturien merkitys.

Neljätoista vastaajaa neljästäkymmenestäkahdeksasta opettajasta valitsi tämän aihekokonaisuuden kolmen tärkeimmän joukkoon kyselyssäni.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: