Kesäteatteria ja vesisadetta

heinäkuu 6, 2009 at 11:02 am (Elokuvat, näytelmät, televisio, Kasvu, Kasvatus, Kirjat) ()

Kesäisin tuntuu aivan kummalliselta se väite, että suomalaiset olisivat sulkeutunutta kansaa. Päinvastoin valtavasta ilmaisun halustahan kertoo se, että joka niemeen notkohon puhkeaa kesäteatteria, taidenäyttelyitä ja vaikka mitä kesätapahtumia.

Eilen vesisateesta huolimatta päätin lähteä seuraamaan Kerimäen pitäjänteatterin näytelmää Suvi Kinos ja seitsemän enoa. Toisaalta vesisadehan taitaa olla yksi ulkoilmateatteriin ”kuuluva” elementti. Onneksi muistin, että ullakolta löytyy marimekon täyspitkä raidallinen retrosadetakki. Sen sisällä sai  nauttia teatterista aivan kastumatta.

Naapurimme Seija Silvennoinen oli ottanut onnistuneen ”sivuaskeleen” lavastuksen ja puvustuksen puolelta ohjaajaksi. Jukka Parkkisen kirjan teksti oli hersyvää, hauskaa ja syvällistäkin. Alkuasetelma on, että Suvi Kinos jää orvoksi vauvana, kun hänen vanhempansa kuolevat kolarissa, josta Suvi pelastuu kuin ihmeen kaupalla eli ilmeisesti enkeli-enojensa avulla. Viidestä tohtori-enosta (ja yhdestä kissasta) tuleekin yllättäin pienen Suvi-tytön holhoojia, vaikka sosiaalitoimistossa hieman epäilevästi asiaan ensin suhtaudutaankin. Kasvatuksen onnistumista käy määräajoin kuitenkin valvomassa Kaisa Kotivalo eli tuttujen kesken Himatuikku.

Veljekset ovat kaikki eri tieteenalojen tohtoreita ja  poikamiehiä, ainakin vielä näytelmän alussa. Jaakob-isä oli antanut heille nimet Raamatun Jaakobin poikien mukaan, mistä seuraakin hauska väärinkäsitys pyhäkoulussa. Villa Landessa yhdessä elävät veljekset tykkäävät ottaa välillä petrolia, tenua, rojua  tai souria vähän tilanteen mukaan ja varmaan senkin mukaan, miten keitokset ja sekoitukset onnistuivat. Juhlaan löytyy Villa Landen residenssissä usein syy. Opettajana minusta oli hienoa, kuinka enot juhlistivat Suvin lukemaan oppimista. Samoin tunsin hienoista ylpeyttä siitä, että lapsinäyttelijöiden joukossa oli enemmistönä omat entiset oppilaat. (Me opet nyt ollaan tällaisia, vastapainoksi tunnemme kyllä osasyyllisyyttä lasten huonoista harrastuksista.) Lapset onnistuivatkin aivan loistavasti rooleissaan ja muistivat vuorosanansa. Enot olivat hauskoja ja rooleihinsa sopivia, mutta vanhemmille veljille jouduttiin aika usein kuiskaamaan vuorosanoja. Pikkuveli sen sijaan hurmasi minut esimerkiksi kohtauksella, jossa hän naamioitui ranskalaiseksi lastenhoitajaksi. (Pitihän taloudessa edes yksi naisihminen olla, kun Himatuikku tuli ensimmäiselle kotikäynnille.) Kerimäki-emäntä ”Mani” oli jälleen rooleissaan elementissään, samoin pidin Himatuikun vähän yliampuvasta tyylistä.

Näytelmä piti otteessaan ja nauratti sekä liikutti. Rupun, Ruben-enon,  kuolema oli toteutettu kauniisti. Samoin Suvin kertojaääni toimi hyvin. Puvustus oli onnistunut. Kiitos pitäjänteatterin väelle! Ja kotona tartuinkin heti vielä hyllystä löytyneeseen lukemattomaan kirjaan Suvi Kinoksen seitsemän enoa, jonka takana on muuten Suvi-tytön laatima sanasto. Paras ja nykymenoa kuvaava on mielestäni sanaselitys: ”universta=tehdas, jossa tehdään tieteitä”.

PS. Suvista kasvaa muuten enojensa hoidossa fiksu, puolensapitävä ja toisista välittävä ”kunnon ihminen”.

Mainokset

3 kommenttia

  1. seija silvennoinen said,

    Kiitos arvostelusta.. Olet oivaltanut hyvin tarinan ja päässyt tekstin avulla perille juonesta. Lämmittää huomata, että myös näytelmän teksti toimii ja tuo pienen palan kirjoissa esiintyvää hyväntahtoista huumoria katsojille. Mika Siekkinen on tehnyt esityksen musiikin ja sen avulla kuljetaan Suvin taivalta 20 v. kahden tunnin aikana.
    Sunnuntaina olikin hieno yleisö vesisateesta huolimatta. Toivotaan elokuun alun (1-2.8) esityksiin parempaa säätä.
    T. Seija ohjaaja

  2. Päivi Kujamäki said,

    Mika Siekkisen musiikki tosiaan toimi! Näytelmissä on kyllä niin monta juttua, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen, ettei kaikkea edes yhdellä istumalla hahmota.

  3. mani said,

    Kiitos Päivi mielipiteestäsi esityksestämme. Se olikin varmaan paras esityksemme,(tarpeeksi harjoiteltu) ja yleisökin oli mukana. Sille että kuiskaaja on joskus ”pääosassa”
    emme mahda mitään, mutta yritys on hyvä heilläkin, ja oikein sopivia rooleihinsa he ovat. Pääasia että yleisölläkin on hauskaa, niin on meilläkin. Kiitos siis mukana olosta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: