Yö vai päivä

heinäkuu 13, 2010 at 9:40 pm (Aika, Elokuvat, näytelmät, televisio)

Olipas hupaisaa ja mielenkiintoista katsoa suomikuvaa, ajankuvaa, professorikuvaa ja vaikka mitä kuvaa elokuvasta Yö vai päivä vuodelta 1962. 

”Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran harvoin esitetty esikoiselokuva Yö vai päivä vuodelta 1962 on ironinen komedia suomalaisen kesän myyttisistä ulottuvuuksista. Elokuva käynnistyy, kun Unescon kolmihenkinen työryhmä saapuu tutkimaan Suomen vanhaa alkuperäiskulttuuria ja riittejä. Ryhmä asettuu keskikesän viettoon Puumalan järvimaisemiin ja tutustuu kansan elämään ja tapoihin hyvinkin empiirisesti ja intiimisti. Pontikalla, yhteissaunomisella, ja muulla perisuomalaisella kesätoiminnalla on oma osansa prosessissa, jolla ulkomaiset tutkijat hivutetaan osaksi yhteisöä. Yö ja päivä, työ ja huvi sekoittuvat pakanallisissa juhannusjuhlissa, joiden jälkeen tutkimusryhmä tuskin on enää entisensä.”

Tekisi mieli litteroida koko elokuva itselle. Teksti on niin hmm.. omintakeista! Dialogi on muuten Saarikosken käsialaa.Myös rytmit elokuvassa vaihtelevat polkasta afrikkalaisiin, sillä mukana on myös musta nainen, jota puumalalaiset tietty joukolla ihmettelevät! ”Nuoriso ei osaa tansisia polkkaa ja vanhat tanssii sitä jäykästi. Pakanalliset perinteet aikamme kynsissä…”Ei siis ihan tavallinen suomi-filmi! Tämä on ihan must etnografian kursseille! Muutama siteeraus kaikkien riemuksi:

Herra Lang haluaisi muuttua ahveneksi ja jäädä asumaan Saimaan syvimpään kohtaan….Tulkki joutui huomaamaan, että ihmisen tarpeet ovat yksinkertaisemmat kuin hänen unensa…

Nyt professorin käsi koskettaa opettajattaren lantiota…Professori  Sedan suutelee opettajatarta…  Heillä ei tällä hetkellä ole enää muuta sanottavaa ja suuteleminen on läheinen ja kaunis tapa vaieta.

Herra Langille rakkaus on avannut elämän uskontojen ja kuoleman lähteille. Hän voisi nyt olla ikuisesti autuas, mikäli hän olisi kasvanut kestämään niin suuren autuuden. …Herra Lang haluaisi kieriä pitkin metsiä ja syödä lehtiä…Rakkaus ei ole teoria eikä kuva, se on ihon kosketus ja vesi, kivet ja metsä, se ei ole lintu eikä kala…Odottamatta herra Langille annettiin se, mitä hän ei luultavasti edes olisi ymmärtänyt etsiä I love you..Herra Lang sai puhtaimman ja ujostelemattomimman rakkauden mitä saattaa toivoa…

Pontikka tulee! Aurinko nousee…Tämä alkaa käydä hiukan pelottavaksi, emmekö voisi lähteä? …Juhlat jatkuvat saarella aamuun asti…Tulkki on sammunut….-Milloin tämä loppuu. -Mikä? -Tämä juhla? -Joko olette saanut tarpeeksenne?

-Mitä hän tutkii?-Professori on viisas mies. Ei hänen enää tarvitse mitään tutkia.

-Onko nyt päivä vai yö? -Hälläväliä!

Suosittelen juhannuspäivän elokuvaksi ja etnografian kursseille, ehdottomasti!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: