Tapestry

syyskuu 16, 2010 at 6:57 pm (Elämä, Musiikki, Uncategorized) (, , )

Jotkut levyt kestävät kuuntelua vuodesta toiseen ja aina ne kuulostavat yhtä hyvältä. Minulle tällainen levy on Carole Kingin Tapestry. Ihastuin laulajaan joskus 70-ja 80-luvun vaihteessa, kun äänitin kasettimankalla Nuorten sävellahjasta kappaleen You`ve Got a Friend. Carole oli silloin samalla kasetilla sulassa sovussa Brucen, Maukka Perusjätkän, Pelle Miljoonan, Mikko Alatalon, Juicen, Teddy and the Tigersin, Eddie Cohranin, Pave Maijasen, Patty Smithin, Abban, Liisa Tavin  ja Dire Straitsin ynnä monen muun kanssa. Olin siis aika juppihippipunkkari ja vaihdoin paikkaa…Turha meikäläistä yrittääkään kategoriin laittaa. Mutta menossani mukana pysyi em. artisteista juuri  Carole King. 

Tänäänkin kun ajelin Joensuuhun, matka taittui Carolen kanssa laulaen. Meidän äänet sopivat mielestäni hyvin yhteen ja osaan jo monen vuoden kokemuksella fraseerauksetkin oikeassa paikassa. Levyltä nousevat aina hieman eri kappaleet esiin. Tällä hetkellä lienee kolmas raita osuvin. Ehkä ei toisaalta ihme, että juuri Carole on se joka on ja pysyy, sillä sisälläni taitaa sittenkin asua pieni hippi. Aika moni asia oikeastaan viittaa siihen: suosin kirppareita; armeijan korvaisin yhteiskuntapalveluksella; haaveilen yhteisöasumisesta; kosmetiikaksi välttämättä tarvitsen  vain puhdistusaineita ja rasvaa;  kaikenlaisia itsetekoisia yrttivesiä tosin olen kokeillut; hiukset ovat yleensä luonnontilassa; mieleisimpiä liikuntalajeja ovat jooga ja kävely;  itämaiset uskonnot kiehtovat;  samoin vaihtoehtoinen lääketiede (Tytöt juuri muistelivat omenaviinietikan hajua, jolla hoidin  heidän syyliään, ilmastointiteippi muuten osoittautui hajuttomammaksi ja tehokkaammaksi vaihtoehdoksi, ihan tosi,  tai tukkoisen nenän avaamiseen käytin sipuleita ”höyryämässä” huoneessa…(lapsiparat, kaikkeen ne ovat suostuneet), vyöhyketerapialla onnistuin hoitamaan migreeniä). Toisaalta arvelen, että hippiyteni näkyy ulkoisesti parhaiten täällä kotosalle, sillä ulos mennessä usein ”pukeudun”. Kaiken kruunaa kuitenkin eräs haave, jonka nyt tunnustan ääneen ja joka on kyllä aika Klisee: Minusta olisi hienoa liftata Amerikan halki ja yöpyä niissä elokuvista tutuissa motelleissa keskellä ei mitään. Siihen kyllä tarvitsisin kaverin, yksin en uskalla. Ja olisi hienoa ajoittaa matka Carole Kingin konsertin aikoihin, jos vanha rouva vielä keikkailee. Minulle Carole on kyllä aina sellainen tyttö ikkunalaudalla kissan kanssa leveälahkeisissa farkuissa. Evergreen joka tapauksessa! Elämä on muuten tosiaan melkoinen kudelma, tapestry.

Ps. Vapaa seksi ja huumeet eivät kiinnosta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: