Olemisen sietämätön keveys, vai sittenkin raskaus

helmikuu 28, 2011 at 9:14 pm (Elämä, Ihminen, Runot) (, , )

”Einmal ist keinmal” Eikö kerran tehdyllä asialla todellakaan ole mitään merkitystä? Eikö ihmisen teoilla ole mitään painoarvoa sen vuoksi, että hänellä on elettävänään vain yksi elämä? Jos lause tarkoittaa tuota, olen ihan eri mieltä Nietzschen kanssa.   Mielestäni ihmisen teoilla on  merkitystä nimenomaan juuri sen vuoksi, että elämä on rajallinen. Juuri rajallisuuteen sisältyy elämän merkitys. Tämä on Heideggerin käsitys, ja se on jokseenkin sama asia kuin, minkä opin koulussa viidennen luokan opettajaltani: Mitään muuta ei ole pakko tehdä kuin kuolla. Tere Vadenin mukaan Heidegger ajatteli, että rajallisuus, kuolema ja merkitys ovat samassa paketissa. Samaan pakettiin kuuluvat mielestäni myös vapaus ja vastuu. Jos sen sijaan ajattelemme, ettei teoillamme ole mitään väliä, voimme olla aivan vastuuttomia, ja onko ns. vapaudellammekaan silloin mitään väliä. Mistä edes olisimme silloin vapaita? Who cares?

Jos  ajattelemme, että teoillamme, itsellämme  ja elämällämme on merkitystä, saavat ne kaikki myös painoarvon, joka saattaa tuntua raskaalta, erityisesti valintatilanteissa. Omat valinnat vaikuttavat myös muiden ihmisten elämään.  Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä varmaan syntyy se ihmiselle ominainen ahdistus. No, ehkä tällainen ajattelu taas korostaa liikaakin yksittäisen ihmisen merkitystä. Hyvä on muistaa sekin, kuinka pieniä rikkahippusia olemme maailmankaikkeudessa. Mutta toisaalta, mitäs siihen liittyen sanottiinkaan Veljeni Leijonanmielessä? Sisältö taisi olla jotenkin niin, että emme ole rikkahippusia, jos olemme rohkeita. Ja jokaisen rohkeudelle on oma mittansa.

Vaikka ajattelenkin yksilön vastuusta em. tavalla, on minua siunattu myös karjalaisilla juurilla; Ilo irti elämästä, vaikka sydän märkänisi. Ja jälleen nimenomaan siksi, että meillä on vain tämä hetki tässä. Ilo antaa siivet kohota raskauden yläpuolelle. Ja kyllähän minulla on erittäin paljon keinoja paeta ”todellisuutta”: kirjat, elokuvat, musiikki, unet, mielikuvitus, toisten ihmisten seura, rakkaus, viini, työ… Mutta hei! Eikös nämä kaikki ole yhtä lailla totta ja elävää elämää,  ja erityisesti viimeksi mainittua. Onko siis edes kyse mistään eskapismista? Sillä se raskas tunne, joka joskus valtaa mielen, ei liiku eikä elä. Sen nimi on varmaan Se Kuolema.

Mun pitää lukea Kunderan Olemisen sietämätön keveys uudelleen. Se oli parikymppisenä yksi lempikirjoistani, mutta mahdoinkohan ymmärtää silloinkaan ajatusta:  Einmal ist keinmal. Sen sijaan sanoisin: Yhteen kertaan sisältyy kaikki, ja Ismo Alanko sanoi: Joka hetkessä elää ikuisuus.

Raskautta ja keveyttä pohtii Marja-Liisa Mikkolakin runossaan Tyttö ja tanssiva karhu. Se on minusta surullinen ja saa tuntemaan epämääräistä syyllisyyttä jostakin.

PS. Saatoinhan tulkita tuon Nietzchen lauseen aivan väärinkin. Voisiko tuo lause ”Einmal ist keinmal” jopa tarkoittaa, että ei ole olemassa vain yhtä kertaa, siis koskaan ei ole vain yksi kerta. Se sopisi paremmin yhteen sen ainaisen paluun ajatuksen kanssa, joka Nietzchellä kuulema oli. Sama mies on sanonut näinkin:

  • Ei ole olemassa faktoja, vain eri tulkintoja.
  • Ihminen yksin kärsi niin hirvittävästi tässä maailmassa, että hänen oli pakko keksiä nauru.
  • Mitä sanoo omatuntosi? ”Sinun on tultava siksi, mitä olet.”
  • Todellisen arvon mitta: miten paljon totuutta yksi henki kestää, miten paljon totuutta se uskaltaa.
  • Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin mennytkin.
  • Ei tunteen voimakkuus vaan sen kestävyys luo korkeamman asteen ihmiset.
  • Mitä minun pitää tehdä tullakseni onnelliseksi? Sitä en tiedä, mutta ole onnellinen, niin voit tehdä mitä tahansa. (Tämä viimeinen Nietzchen kuvitteellinen dialogi) Näistä kaikista olen jokseenkin samaa mieltä, ainakin niin samaa mieltä kuin ihmiset nyt edes voivat keskenään koskaan olla….
  • Advertisements

    5 kommenttia

    1. timopurjoatnfg said,

      Innostuin kommentoimaan 🙂

      Nietschen kanssa kannattaakin olla eri mieltä, koska suurin osa hänen ajatuksistaan on, kauniisti sanoen, ei kovinkaan oikeaan osuvia, kun tavoitellaan hyvää elämää. Tai ainakin itse näen, että lukemattomien muiden ajattelijoiden pohdinnat ovat paljon kohdallisempia.

      Frankl kysyy ”mihin olemme vapaita”, koska kysymys ”mistä olemme vapaita” ei sisällä vastuun ulottuvuutta.

      Pienistä hippousistahan se maailmankaikkeuskin ja kaikki oleva muodostuu.

      Ei iloa kannata irrottaa elämästä, vaan saadan ilon ja onnen kokemuksia kaiken sen merkityksellisen kautta, joka hetkessä on, kunhan sen vain näkee.

      Jokaiseen hetkeen sisältyvä tarkoitus on tarjolla vain kerran, samaa hetkeä ja tarkoitusta ei koskaan tule uudestaan. Siksi kannattaakin elää voimakkaasti jokaisessa hetkessä.

      • Päivi Kujamäki said,

        Kauniisti sanottu Timo! Noihin johtopäätöksiin itsekin taisin päätyä, mutta toisaalta arvelen, että voisin Nietzchenkin kanssa joissain asioissa päätyä yhteisymmärrykseen..;) Ainakin nuo ajatelmat lopussa ovat sellaisia. Ehkä hän ei niin arvonihilisti ollutkaan. Ja nyt täytyy teroittaa, että oma tuntemukseni Nietzchestä perustuu vain muutamiin lentäviin lauseisiin. Aika usein ihmiset taitavat olla kuin ne sokeat miehet, jotka tunnustelivat norsua eri kohdista. Saman asian ympärillä kuitenkin loppujen lopuksi pyöritään, siis elämän.

    2. Päivi Kujamäki said,

      Erityisesti muo nyt kiinnostaisi, miten on viisainta ”kääntää” tuo Einmal ist keinmal.
      Voisiko se olla jopa, että ensimmäistä kertaa ei ole koskaan olemassakaan?

    3. Julia Tara Fürst said,

      Hei, oon aika myöhässä, mutta haluan vielä sanoa, että ”Einmal on keinmal” sanotaan Saksassa kun joku yritti jotakin vain yks kerta ja se ei onnistunut tai myös kun joku esim. teki virheen – ”Einmal ist keinmal”, siis ei ole paha juttu, keinmal = ei ole mitään, on niin kuin ei ole edes tapahtunut) kun virhe ei tapahdu aina uudeelleen. Tai kun yrittiin jotain yks kerta ja se ei onnistunut, niin yritetään vielä ja unohdetaan että ensimäistä kertaa ei onnistunut. Se on siis positivinen sananlasku.

      Terveisiä Saksasta 🙂

      • Päivi Kujamäki said,

        Danke schön! Kiitos arvokkaasta kommentista! Sanontojen kääntäminen ja ymmärtäminen ei välttämättä onnistu ulkomaalaiselta. Monesti voimme ymmärtää kunnolla vain omalla äidinkielellä kirjoitettuja sanontoja, sillä useinhan sanonnat saattavat kaiken lisäksi sisältää vielä kulttuurisidonnaisia merkityksiä.

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    %d bloggers like this: