Juurille

heinäkuu 11, 2011 at 7:53 pm (Aika, Perhe, suku, koti)

Osallistuin viikonloppuna serkkuni kokoon kutsumille Jokelan suvun Tennilän tilan 350-vuotis juhliin. Tämä taitaa nyt tosiaan olla se ikä, kun omat juuret alkavat kiinnostaa. Kaksi vuotta sitten tein pyhiinvaelluksen Äyräpäähän isän jäljille, ja nyt sitten selvitettiin suvun voimin äidin puolen historiaa.  Sukunimi ennen Jokelaa oli ollut Hollo/Holla silloin, kun ”esi-isämme” asettui Hollolan Tennilään vuonna 1661. Talo siirrettiin 1800-1900 lukujen vaihteessa uudessa maanmittausjaossa asumattomaan korpeen, viiden kilometrin päähän Tennilän kylän keskustasta, ja siihen kuului silloin puolen hehtaarin maatilkku. Urho-vaarini äiti Hilma ja isä Juho olivat selvästikin sitkeitä uudisraivaajia, kuten myös seuraavat isäntäparit, sillä tilan koko on moninkertaistunut lähtötilanteesta. Peräänantamattomuudesta kertoo sekin, että he joutuivat rakentamaan uudet pytingit ensin tulipalossa 1910-luvulla tuhoutuneen ulkorakennuksen  tilalle, ja sitten  myöhemmmin vuonna 1945 vielä päärakennuksenkin tilalle, kun  tulipalo koitui senkin tuhoksi. Ensimmäinen tulipalo tosin oli tuhopoltto, ja toisen sytytti  pärekatolle lentänyt kipinä. Päärakennuksen tulipalon aikaan isänänä olikin jo Urho-vaarini, joka palasi sodasta samoihin aikoihin kotiin vahingoittumattomana, eikä Aini-mummoni sen vuoksi paljon taloa surrutkaan, kun sai sentään miehensä takaisin. Äitini syntyi seuraavana vuonna 1946. Sitä ennen sodan aikana olivat jo syntyneet Ensio-eno 1941 ja Marjatta-kummi 1943.

Tuhopolttajan vierailun lisäksi talossa tapahtui murhakin, kun talon toinen työmies tappoi kivellä työkaverinsa. Kotona oli silloin vain vanha isoisä ja lapsia, sillä muut olivat lähteneet markkinoille. Kymmenvuotias Urho-vaarini näki vertavuotavan miehen,  ja lapset telkesivät peloissaan tuvan oven hakaan. Helmi-täti, jonka muistelmissa tapauksesta värikkäästi kerrotaan, oli kuitenkin leikkinyt viattoman tietämätöntä ja kysynyt oven takana rynkyttäneeltä murhamieheltä, milloin tämä lähtee viemään lehmiä niitylle ja onnistunutkin näin viivyttämään miestä. Myöhemmin tulivat vanhemmat markkinoilta kotiin, ja pian nimismiehetkin, jotka saivat miehen tunnustamaan tekonsa ja näyttämään metsään kätkemänsä ruumiin paikan.

Hilmalle ja Juholle syntyi kaiken kaikkiaan kymmenen lasta, joista Urho-vaarini oli vanhin kahdesta pojasta. Muistelmia kirjoittanut Helmi-täti oli perinyt kirjalliset taipumuksensa ilmeisesti Hilma-äidiltään, joka kirjoitti runoja ja kronikoita pöytälaatikkoon, ja sai jopa Suomalaisen kirjallisuuden seuralta kunniakirjan hämäläisten sananparsien keräämisestä. Ei voi kun ihailla ja ihmetellä, missä välissä  isomummoni ehti vielä kirjoittaakin huushollitöiden ja kymmenpäisen katraan kanssa, mutta toisaalta hän oli kuulema hyvä delegoimaan tehtäviä, ja siihen aikaanhan lapset ottivatkin osaa tilan töihin heti, kun kynnelle kykenivät. Helmi-tätikin lypsi aamuisin puintiaikaan  yhdeksän lehmää yksin.

Tunsin itsekin jonkinlaista hengenheimolaisuutta, kun luin isomummoni Hilman runon, jonka hän oli kirjoittanut kylän kansakoulun avajaistilaisuuteen vuonna 1927. Hilma arvosti koulunkäyntiä, ja hänellä olisi ollut lapsena kova halu oppia ja opiskella, mutta isä oli pitänyt sellaista turhana touhuna tytöille. Juhlaan kirjoitetussa runossa mainitaankin hieman katkeraan sävyyn tästä: ”Neljäkymmentä vuotta taaksepäin, kun kouluja oli harvas, ei silloin kaikki oppia saaneet, siksi olikin mieli karvas. Silloin itkin viikon, itkin kaksi. Mieleni tunsin raskahaksi. Äiti kyllä antoi myötä, mutta isä määräsi muuta työtä.” Runossa kuuluu myös sen ajan idealistinen henki: ”Mitä koti ja koulu yhdessä voi lasten herkkiin mieliin istuttaa, sitä maailman saasta ei milloinkaan voi pohjia myöten irrottaa. Siksi on korven keskelle saatu uljas talo, josta seudun lapsille loistaa hengen valo.” Sellaista oli elämä noin sata vuotta sitten. Paljon on maailma muuttunut.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: