Spiraalin pyörteissä

kesäkuu 23, 2012 at 7:30 pm (Dialogi, Tutkimus, Uncategorized)

Uuden kotini pihalla on sellainen pyykinkuivausteline, johon pyykkinaru pitää virittää spiraaliksi. Pahimman siitepölykauden aikana käytin siitepölyä tekosyynä siihen, etten ryhtynyt asentamaan 20 metriä narua siihen pyörivään härveliin. Varsinainen syy oli kyllä se, että homma vaikutti mielestäni  liian haasteelliselta. En ole mitenkään kovin kärsivällinen sotkuisten ja kippuraisten narujen tai lankojen kanssa, toisin kuin esimerkiksi anoppini, joka jouluaattona selvittelee kaikki lahjanarutkin suoriksi. Kesätuulten alkaessa puhaltaa ymmärsin kuitenkin, että pyykit kuivuisivat nopeammin ja sileämmiksi ulkona kuin pesuhuoneessa, joten tartuin härkää sarvista.  Ensimmäiseksi pähkäilin, kummasta suunnasta narun virittäminen pitäisi alkaa: keskeltä vai ulkokehältä. Intuitiivisesti aloitin keskeltä kohti ulkokehää, mutta huomasin pian parin kierroksen jälkeen, että minulla oli vielä tolkuttomasti narua ja kiristäminen oli vaikeaa. Vetelin narun pois ja menin kysymään käytännöllisemmiltä ystäviltäni neuvoa facebookissa. Molemmat suunnat saivat kannatusta, eli ilmeisesti molemmin päin onnistuu. Alkoi sataa, ja narun viritys jäi pariksi päiväksi, mutta auringon taas ilmestyessä kävin työhön uudelleen käsiksi ja tällä kertaa aloitin ulkokehältä. Sain pyykkinarun asennettua ja pyykit kuivumaan tuuleen, mutta itse kyllä valitsisin suoran pyykkinarun pylväästä toiseen, siitäkin huolimatta, että olen tutkimuksessani pohtinut paljonkin spiraalia…

Toimintatutkimusta kuvataan sulkeutumattomalla spiraalina, samoin tutkivaa oppimista. Molemmissa suunnittelu, toiminta, toiminnan havainnointi ja reflektointi seka uudelleen suunnittelu seuraavat toisiaan sykleinä. Henkitieteellinen käsite Bildung voidaan ymmärtää hermeneuttisen kehän/spiraalin avulla. Hermeneuttinen spiraali kuvaa ymmärryksen rakentumista. (Käytän mielummin sanaa spiraali, koska spiraali kuvaa kehää paremmin sitä, ettei tiedonmuodostuksessa ole absoluuttista alkua tai päätepistettä.) Tutkittavasta kohteesta on esiymmärrys, joka tulkinnan edetessä muuttuu ja syvenee. Spiraali etenee osien ja kokonaisuuden välisenä dialektisena suhteena.  Osat määrittävät kokonaisuutta ja kokonaisuus osia. (Siljander 1988, 115-117.) Mezirow siteeraa Bernsteinia kirjassaan Oivaltava oppiminen: ”Jokainen merkitsevä informaationpalanen muuttuu merkityksen rakennuskiveksi, ja myöhemmät oivallukset muuttavat merkitystä edelleen. Kuljemme jatkuvasti edestakaisin sen kohteen osien ja kokonaisuuden välillä, jota pyrimme ymmärtämään.” Kommunikatiivisessa oppimisessa tapahtuu juuri tällaista kriittistä reflektiota. ”Dialektiikka on taitoa muodostaa käsitteitä yhteisen merkityksen työstämisen kautta.” (Gadamer 1975 [1959], 350.)

Nähdäkseni oppiminen on parhaimmillaan  juuri dialogia. Teoksessaan Wahrheit und Methode Gadamer esittää, että dialogia voidaan kuvata peliksi tai leikiksi (Spiel).  Leikki kiehtoo ja tempaa mukaan osaksi kokonaisuutta, jolla on oma dynamiikkansa. (Gadamer 2004, 86.) Leikille on ominaista sen helppous, vapaus ja onnistumisentunne; se sujuu kuin itsestään.  (Gadamer 1990, 110.) Tällainen hermeneuttinen kokemus muuttaa meitä ja näkemystämme maailmasta. Onnistuneessa dialogissa totuus alkaa tapahtua ja paljastaa itseään (Huttunen 2007). ”Dialogi on yhteiseen oppimiseen ja toimintaan tähtäävien ihmisten kohtaamista” (Freire)Freiren mukaan dialogiin kuuluu oleellisesti sana, jolla on kaksi ulottuvuutta: toiminta ja reflektio. ”Aito sana” tarkoittaa toimintaa, johon liittyy reflektio.  Myös Dewey kuvaa oppimisprosessia jatkuvana spiraalina. (Dewey 1938, 74-79). Kasvuprosessilla ei ole päätepistettä, vaan kasvu itsessään on tavoite. Tälle prosessille on ominaista sen elävyys: se muuttuu, järjestäytyy ja rakentuu uudelleen koko ajan. (Dewey 1966, 50). Kasvuun liittyvä joustavuuden käsite (plasticity) tarkoittaa kykyä oppia kokemuksista (Dewey 1966, 44). Elämä on kehitystä, ja tämä kehitys, kasvu, on elämää (Dewey 1966, 49). Voice of Finland kisan Kimmo Härmä muuten sanoi, että elämän tarkoitus on spiraali.

Nähdäkseni kaikkia edellämainittuja käsitteitä voidaan kuvata sulkeutumattomana spiraalina. Mutta mihin suuntaan spiraalia sitten pitää edetä? Ystäväni, joka tutkii musiikin kuuntelukokemuksia fenomenologisesti, eteenee kohti puhdasta ydintä. Itse olen tähän asti ajatellut spiraalin laajenevan ytimensä ympärille pitäen sisällään perinteen, joka aina uudessa yhteydessä muuttuu ja muotoutuu. Minulle oli merkityksellistä, kun jokin aika sitten oivalsin, että spiraalissahan voidaan liikkua edestakaisin kumpaankin suuntaan. Voin nähdä itseni ympäristön ja perinteen muokkaamana, mutta voin myös yrittää nähdä sen, mikä on omaa ydintäni, puhdasta minuuttani.

Advertisements

4 kommenttia

  1. timopurjoatnfg said,

    Kirjoitat ”Henkitieteellinen käsite Bildung voidaan ymmärtää hermeneuttisen kehän/spiraalin avulla.” Mihin perustat tämän väitteen? Se kuulostaa mielenkiintoiselta tulkinnalta…

    • Päivi Kujamäki said,

      Hei Timo! Meinasin ensin sanoa suoralta kädeltä, että Siljanderia siteeraan, mutta sitten huomasinkin, että lähdeviitteeni on puutteellinen; on saattanut leikatessa ja liimatessa pudota, että olipa hyvä, kun pistit etsimään. Saattaa se kuitenkin Siljanderilta olla peräisin, tai Diltheyltä. Väikkäriversiossani lukee näin: Jo Diltheyn ajattelun lähtökohtana oli se, ettei tiedonmuodostuksessa ole absoluuttista alkua. Tutkittavasta ilmiöstä on kuitenkin aina jokin esiymmärrys, joka vaikuttaa tulkintaprosessiin. Prosessin edetessä esiymmärrys muuttuu ja tieto tutkimuskohteesta syvenee. ( Dilthey 1974, Siljander 1988, 115-117.) Tähän ymmärryksen rakentumiseen viittaa juuri henkitieteellinen käsite Bildung, jota voidaan kuvata hermeneuttisella kehällä tai spiraalilla, joka on sulkeutumaton.
      Hermeneuttisen kokemuksen tavoitteena on horisonttien laajeneminen; yksilöiden välinen yhteinen kokemus, joka ilmenee viisautena, myötätuntona ja sitoutumisena vastavuoroisesti yhteisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällainen yhteinen kokemus on edellytys ymmärrykselle. (Dilthey 1974, 171.) Bildung käsitteen määrittelyitäkin mulla on pari: Kansanen mukaan Bildung tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi.Walter Bauer (2003) nojautuu näkemykseen, jonka mukaan Bildung on luova, kriittinen ja muuntuva prosessi, jossa oman itsen ja maailman välinen suhde muuttuu ympäristötekijöiden muuttuessa. Ja äsken löysin Eetu Pikkaraisen didaktiikan luennoista tällaisen määritelmän: Mitä käsitteellä sivistys (Bildung) tarkoitetaan?
      Wilhelm von Humboldt hahmotti sivistyksen käsiteeen seuraavasti

      1.Sivistysprosessi tapahtuu Minän (Ich) ja Maailman (Welt) välisessä suhteessa
      2.Sivistys on ihmisen ja tämä maailman välinen vastavuoroinen määrittely-suhde
      3.Sivistysprosessi merkitse ihmisen, tämän maailmasuhteen jatkuvaa uudelleen-rakentumista
      4.Ihminen muokkaa (sivistää) itseään ja samalla muokkaa maailmaansa.
      Kyse näissä kaikissa lienee yksilön ´ja ympäröivän maailman välisestä vuorovaikutuksesta, jossa ymmärretään jotain uutta. Nähdäkseni näitä kaikkia käsitteitä voi kuvata spiraalina. Mutta täytyy lainata Siljander ja dilthey uudelleen…

  2. timopurjoatnfg said,

    Kiitos kovasti tarkennuksista. Tuon Wilhelm von Humboldt’in hahmottelun perusteella voidaan perustellusti esittää tuo kyselemäni väittämä 🙂 Mielenkiintoinen tulkinta Bildungin käsitteestä, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksi – tai oikeastaan tulkinta Bildung-käsitteen taustalla olevan bilden-verbin hermeneuttisesta olemuksesta, joka sinänsä tuntuu ihan loogiseltakin.

    • Päivi Kujamäki said,

      Kiitos vielä Timo, että panit minut ajattelemaan tarkemmin 🙂 Sain vielä eräältä ystävältäni linkin, joka käsittelee aihetta. Artikkelissa http://www.crvp.org/book/Series04/IVA-9/chapter_xviii.htm sanotaan mm. ”Between cultures and human beings there is a hermaneutic circle passing through Bildung” Kirjoittaja siteeraa Gadameria.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: