Pimeässä

18 kesäkuun, 2011 at 12:10 pm (Elämä) (, )

Eläminen on tärkeämpää kuin ymmärtäminen.” ”Eivät selitykset vie meitä eteenpäin,  vaan oma halumme jatkaa”. Sitaatit ovat peräisin Paulo Coelhon Brida -kirjasta, jonka ystäväni lainasi minulle. Olen vasta melko alussa kirjaa, mutta vastaan on tullut jo paljon viisauksia. Toisaalta suhtaudun hieman epäluuloisestikin kirjaan, joka on täynnä okkultismia. Sinänsä kummallista, että minä, joka suunnistan tähtien mukaan ja tutkin kortteja, suhtaudun kriittisesti kirjaan, jossa uskotaan samoihin asioihin. Uskosta kirjassa muuten sanotaan: ”Usko tarkoittaa pimeää yötä. Kukaan ei tiedä, mitä hetken kuluttua tapahtuu, mutta siitä huolimatta ihmiset jatkavat matkaa. He jatkavat matkaa siksi, että he luottavat. Siksi, että heillä on usko.” Jokseenkin noin ajattelen itsekin uskosta: ”Luota elämään, niin kuin lintu luottaa ilmaan”, luki jo teinarissani. Mutta jotenkin juuri nyt pelkään, että uskoni horjuu.

Tässä elämäni vaiheessa tunnen oikeasti halua vain nukkua tai istua junassa, matkalla ihan minne tahansa. Haluan upota johonkin tai antaa jonkin kuljettaa minua. Onneksi on kuitenkin kodinkoneita, joita pitää tyhjentää, ja onneksi on vielä ihmisiä ympärillä, joille pitää laittaa ruokaa. Ja onneksi on tutkimus, joka kiinnostaa. Ja onneksi syksyllä alkaa taas työ opettajana. Tarvitsen nyt selkeästi jotakin arkista ja konkreettista pysyäkseni pystyssä.

Coelhon kirjassa tutkitaan tarot-kortteja. Itsellänikin on sellaiset kortit, ja joskus olen niitä silmäillytkin, mutta en ole koskaan tarkastellut niitä kovin syvällisesti, vaikka tiedän, että jotkut psykoanalyytikotkin käyttävät niitä työssään apuna. Ehkä minulla ei ole ollut aikaisemmin tarvetta sellaiseen. Nyt kirja houkutteli ottamaan kortit esiin, ja ajattelin nostaa viikon ajan joka päivä yhden kortin ja kertoa, mitä kuvassa on ja mitä se tuo mieleeni. Tulkintaa en edes yritä, enkä varsinkaan katso mistään opaskirjasta, mitä kortti merkitsee. Jännittävä harjoitus! Levitän nyt kortit pöydälle ja nostan yhden niistä…Kortissa on etualalla sulkahattuinen mies, joka istuu kädet puuskassa ikään kuin vartijoiden takanaan olevia yhdeksää kultaista maljaa, jotka on asetettu näyttämön päälle riviin. Näyttämön esirippu on suljettu. Mies katsoo suoraan eteenpäin hymyillen jotenkin pingottuneesti. Haluaisin päästä miehen ohi kurkistamaan, mitä on esiripun takana. Todellakin haluaisin nähdä sen!

kestolinkki 2 kommenttia